Lähtokopin hämärässä
saalistaja tärisee,
kuuntelee vieheen moottorin
kiihottavaa pärinää.
Luukku aukeaa.
Jalat teräksen varmoina
saalistaja ponkaisee matkaan.
Silmissään alkukantainen katse.
Luja tahto olla ensimmäinen
puskee koko laumaa eteenpäin.
Turkkimeri lainehtii etukaarteessa.
Vahva sydän pumppaa kovemmin,
kovemmin verta lihaksiin.
Jokainen lihassyy venyy,
taipuu ja palautuu maagiseen rytmiinsä.
Rata lyhenee,
vaan viehe yhä pakenee.
Tuuli suhisee korvissa,
kannustushuudot kaikuvat kaukaa.
Peltoaukion tuoksut ehtivät
viivähtää kuonossa,
toisen kylki painaa olkavarteen.
Muulla kuin takakaarteella
ei ole merkitystä.
Nyt mennään, selkä taipuen,
ilma puristaa keuhkoissa,
maitohapot painavat reisissä.
Saalis on pysähtynyt.
Raju loikka ja tappo.
Muut eivät sitä saa.
Saalistajan häntä nousee
korkeimmalle
voiton merkiksi. Helena Seppälä
